Old, New, Borrowed and Blue on erään
omalle sukupolvelleni tutun brittiläisen yhtyeen albumi vuodelta
1974. Down Home Kiven kevätlukukauden kolmannella luennolla ei
kuultu mitään tuon levyn musiikkia etäisestikään – no ehkä
itse asiassa etäisesti kuitenkin – sivuavaa säveltaidetta, mutta
Sladen levyn otsikko toteutui kyllä sataprosenttisesti. Vanhaa
musiikkia kuultiin roppakaupalla ja illan toinen esiintyjä,
kitaristi Paavo Pesonen, suoritti jo toisen vierailunsa Kiven
estradille. Uudesta vastasivat muun muassa Pesosen uunituore
debyyttialbumi Past Comes Back to Haunt You ja illan toinen akti,
Saxman Syrjänen & Jukka Gustavson with Mojomen, joka suoritti
ensiesiintymisensä Kulttuuriravintola Kivessä. Lainattua puolestaan
on musiikissa lähes kaikki ja erityisesti tietysti coverkappaleet,
joita illan jälkimmäisellä puoliskolla kuultiin kohtuullisen
paljon ja tuo sininen nyt on ihan ilmiselvää ja jos joku ei sitä
ymmärrä, niin olkoon ymmärtämättä.
Paavo Pesonen on kitaristi, säveltäjä
ja vanhan kielisoitinmusiikin asiantuntija. Merkillepantavaa hänen
musiikissaan ja soitossaan on äärimmäinen tarkkuus ja perinteiden
kunnioitus. Miehen huolellinen asenne soittoonsa tuli hyvin ilmi
siinä, että Paavo viritti kitaroitaan useaan otteeseen settinsä
aikana. Pienet tauot kappaleiden välissä poikivat
kristallinkirkkaasti soivaa musiikkia, joten panostus oli hyvin
perusteltua. Itse asiassa tauot kappaleiden välissä venyivät
hieman myös siitä syystä, että Paavo kertoili joka ainoan
esittämänsä kappaleen aluksi kyseisen kappaleen ja musiikkityylin
historiasta parin minuutin verran erinomaisen mielenkiintoisia
asioita. Kitaristina Paavo lunasti täysin ne odotukset, jotka
edellisen Kivikeikan muistot olivat luoneet. Niin akustiset kuin
resonaattorikitarakin soivat puhtaasti, pehmeästi ja salavihkaisen
viehkolla svengillä. Kivessä on vuosien varrella nähty runsaasti
hyviä ja huippuhyviäkin kitaristeja ja Paavo kuuluu ehdottomasti
tuohon huippuhyvien joukkoon.
Tuosta Paavon juuri julkaisemasta
levystä sen verran, että se on täynnä aivan hemmetin hienoa
musiikkia aivan hemmetin hienosti soitettuna ja jos luet itsesi
juurimusiikin ystävien joukkoon, Past Comes Back to Haunt You
kuuluu ehdottomasti levyhyllyysi! Erityisen komeaa on se, että levyn
kymmenestä kappaleesta kuusi on Paavon itsensä sävelkynästä
kotoisin. Levyn voi tilata suoraan Paavolta todella kohtuulliseen 12
euron (postikuluineen) hintaan TÄÄLTÄ.
Upea keikka ja vaikka Paavo puhuikin
settinsä loppupuolella illan toisesta aktista pääesiintyjänä,
niin ainakin minulle, ja varmasti monelle muullekin, miehen osuus oli
täysin yhdenvertainen Saxmanin ja kumppaneiden setin kanssa.
Pienen tauon jälkeen tunnelma Kivessä
muuttui totaalisesti, kun löylynheiton lauteilta aloitti Saxman
Syrjänen & Jukka Gustavson with Mojomen Jack McDuffin
kappaleella Hot Barbeque. Yhtyeessä musisoivat Panu ”Saxman”
Syrjänen saksofoni, Jukka Gustavson koskettimet ja laulu, Leevi
Leppänen rummut ja Janne Rajala basso. Osan keikasta lavalla viihtyi
myös kitaristi Jarmo Nikku, jonka status bändin suhteen jäi
itselleni jossain määrin epäselväksi. Jotenkin näin se kai oli,
että Nikku soittaa yhtyeen debyyttilevyllä ja kuuluu bändin
livekokoonpanoon aina, kun muilta kiireiltään kerkiää.
Tuo aloituskappaleen otsikko kuvaa
varsin osuvasti kvartetti-kvintetin koko keikkaa. Kuumuutta ja
savuisuutta oli vähintäänkin riittämiin, ladottiin grilliin
sitten rytmibluussia, jazzia tai vaikkapa New Orleans -groovia.
Mainiosti valittujen lainabiisien lisäksi bändi soitti levyltään
tuttuja omia kappaleitaan. Lainakappaleista mainittakoon vaikkapa
hurmioituneesti soitettu Nat Adderleyn Work Song ja Billy Strayhornin
hieno Johnny Come Lately. Keikalla kuullusta yhtyeen omasta
tuotannosta voisi nostaa esiin esimerkiksi Gustavsonin rennosti
groovanneen Just Another Band From Hoochie Koon ja Syrjäsen
äärityylikkään Closing Timen.
Paria Nikun mainiota sooloa lukuun
ottamatta keikan ykkösvalokeilan jakoivat Syrjänen foneineen ja
Gustavson Hammondeineen ja vokaaleineen ja kumpikin hoiti osuutensa
odotetun korkeatasoisesti. Sekä foni- että kosketinosuudet
svengasivat loistokkaasti ja mitä taas tulee Gustavssonin lauluun,
niin se oli sanalla sanoen tappokamaa. Leppänen ja Rajala hoitivat
oman hommansa virheettömästi ja roll oli päivän tunnussana.
Kaikkinensa erittäin, siis erittäin, komea keikka.
Videot:
Iso käsi kaikille esiintyjille ja
kiitokset myös Mäkisen Jukalle ja Blueslovers ry:lle
järjestämisestä, Simolle äänestä ja Heidille sekä muulle Kiven
mainiolle porukalle huollosta ja huolenpidosta.
Seuraava Down Home Kivi on torstaina
8.3. ja silloin tributoidaan Fats Dominoa. Lavalle nousee Jo' Buddy's
New Orleans R&B Ensemble feat. Wiley Cousins. Luvassa siis
ikimuistoinen ilta, varmista lippusi ennakkoon TÄÄLTÄ, see ya' in
Kiva Kivempi Kivi!
Blogissa vain osa illan valokuvista.
Kaikki kuvat, ja isompina, TÄÄLLÄ.
Teksti, videot ja kuvat ©Jyrki Kallio.
Luvaton käyttö kielletty. Words, videos and photographs ©Jyrki
Kallio. Unauthorized use forbidden. Contact jyrkikallio57 (a)
gmail.com
