Kun Tampereen Tullikamarin Klubi oli jo
ennakolta myyty loppuun ja lavalle olivat nousemassa sellaiset
suomalaisen musiikin merkkinimet kuin Faarao Pirttikangas ja Tuomari
Nurmio, niin odotukset illan suhteen olivat varsin korkealla. Aivan
täysin ne eivät täyttyneet, mutta valtaosin kyllä.
Numerolla yksi lavan otti haltuunsa
Faarao Pirttikangas & Nubialaiset, Pekka "Faarao"
Pirttikangas kitara ja laulu, Kusti Vuorinen haitari ja itse tehty
ksylofonin serkku, Pentti Dassum basso, Inari Ruonamaa saksofonit,
Lassi Piironen vetopasuuna, Konsta Eskelinen Stroh viulu ja Teemu
Mäenpää rummut. Ryhmältä ilmestyi helmikuussa uusi levy ja tämän
Syvä Savo -nimen saaneen pitkäsoiton materiaali oli pääroolissa
seitsikon setissä. Yhtyeen nimeä on laihdutettu pudottamalla siitä
pois kuhmalahtelaisuus, mutta musiikki on vähintäänkin yhtä
runsasta ja rikasta kuin ennenkin. Sanoin tämän villin porukan
musiikkia on melkoisen vaikea luonnehtia, mutta jos nyt sanoisi
vaikka näin; siinä yhdistyvät vahva ja ennen kaikkea riemukkaan
eläväinen rytmi, kiitettävän tarttuvat melodiat, todella
omaperäinen soitinnus, rajaton musiikkityylien kirjo ja taito koota
kaikesta edellä mainitusta tiukasti köytetty paketti. Kun tähän
lisätään vielä kirsikaksi kakun päälle Faaraon kirjoittamat
hurjat, hauskat ja aina mielenkiintoiset tekstit ja miehen
persoonallinen laulu, niin koossa on jotain aivan ainutlaatuista
suomalaisessa, ja maapallollisessakin, musiikissa.
Itse ostin Syvän Savon vasta tällä
keikalla, joten osittain esitetty musiikki oli ennestään
tuntematonta, mutta kyllä ne uudetkin kappaleet nappasivat
koukkuunsa ilman minkäänlaisia ongelmia. Muun muassa bluesista,
gospelista, kansanmusiikista, vanhasta suomalaisesta jatsi-/
iskelmämusiikista koottu herkkukeitos maistui erittäin hyvältä ja
bändi oli erinomaisessa vedossa. Ainoa harmitus tuli siitä, että
Faaraolle ja Nubialaisille varattu aika oli aivan liian lyhyt. Sata
jänistä!
Illan helsinkiläisvieraat, Dumari &
Spuget, Hannu "Tuomari" Nurmio kitara ja laulu, Miikka
Paatelainen kitarat, Mitja Tuurala basso ja Markku Hillilä rummut,
olivat vuorossa pienen tauon jälkeen. Itse olen aina ollut Nurmion
musiikin suuri ystävä, mutta jostain syystä olen jumittunut
enemmän miehen varhaistuotantoon ja lähinnä 80-luvun levyt
tuntuvat edelleen uppoavan parhaiten. Varsinkin Nurmion viimeisen
kymmenen vuoden tuotanto on jäänyt harmittavasti pahasti paitsioon,
joten en tiennyt yhtään mitä kvartetilta odottaa. Illan suurin
pettymys tuli, kun Nurmio ilmoitti rikkovansa työlainsäädäntöä
ja esiintyvänsä sairaana ja tästä johtuen esitettävien
kappaleiden sovituksia oli jouduttu viilailemaan tilanteeseen
sopiviksi. Se valitettavasti myös kuului lopputuloksessa. Keikka ei
missään tapauksessa ollut huono. Setti sisälsi
allekirjoittaneellekin riittävästi klassikoita ja periaatteessa ne
ennestään tuntemattomatkin kappaleet kuulostivat aivan ok-kamalta
ja bändihän koostuu rutinoituneista ja taitaviksi tiedetyistä
pelimanneista. Mutta ne sovitukset. Lähes kaikki setin kappaleet
olivat kuin samaa puuta ja dynamiikka loisti poissaolollaan. Bändihän
joutui tällä samalla kiertueella sitten perumaankin ainakin yhden
keikan, joten Nurmion sairaus oli epäilemättä syynä ongelmiin
Tampereellakin. Työtapaturmia sattuu ja valitettavasti sellainen
sattui Dumarille & Spugeille nyt Tampereella, hyvä yritys ja
paremmalla onnella ensi kerralla.
Miksauksesta vastasi Peve tunnetulla
taidollaan ja siinä oli kaikki kohdallaan, kiitos. Valomestarista en
viitsi sanoa mitään. Kiitokset myös Klubin hienolle porukalle.
Faarao Pirttikangas & Nubialaiset
Dumari & Spuget
Teksti ja kuvat ©Jyrki Kallio. Luvaton
käyttö kielletty. Words and photographs ©Jyrki Kallio.
Unauthorized use forbidden. Contact jyrkikallio57 (a) gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti