Kun on neljä kertaa nähnyt yhtyeen
livenä ja tietää jo etukäteen tasan tarkkaan mitä tuleman pitää,
niin väkisinkin mielen sopukoista vilahtaa esiin ajatus, että jospa
tällä kertaa jättäisikin väliin. Ihminen miettii, että tämä
on nyt nähty ja voisi sitä keksiä jotain muutakin tekemistä,
vaikka jotain aivan ennenkokematonta ja uutta.
Tällaisiin pohdintoihin antoi aiheen
Ruotsi-Suomi-Iso-Britannia akselilta koottu kokoonpano Trickbag, joka
viime torstaina nousi Kulttuuriravintola Kiven lavalle laskujeni
mukaan viidennen kerran. No, ensimmäisen setin ensimmäisen
kappaleen puolessa välin muistin, taas kerran, että Trickbagin
keikalle kannattaa aina mahdollisuuden avautuessa tällätä itsensä.
Mitään uutta, jos uusia kappaleita ei laske, tai ennenkuulematonta
ei kenties ole luvassa, mutta kun se vanha ja tuttukin on niin
perhanan komeata ja nautittavaa, että ei siinä kerkeä leikkimään
uudistumista vaativaa musiikkipoliisia.
Trickbag musisoi tällä kertaa
kokoonpanolla Tommy Moberg laulu ja levottomat jalat, Tomi Leino
kitarat, Fredrik von Werder koskettimet, Steve West Weston
huuliharput ja laulu, Lars Näsman bassot ja Johan Svensson rummut.
Loppuunmyyty sali ja Trickbag on
sellainen resepti, ettei tunnelmaa tarvitse keinotekoisesti nostattaa
ja niinpä tälläkin kerralla Down Home Kiven ilmasto ylitti
varoitusrajan ja oli heti alusta alkaen punaisella ja lämpöä
riitti niin lavalla kuin katsomossakin. Moni blueskirkon
seurakuntalaisista innostui tanssahtelemaankin ja me muut olimme
mukana meiningissä omalla hillitymmällä tavallamme. Mikä
sivumennen sanoen on aivan yhtä hienoa ja hyväksyttävää kuin
vauhdikkaampikin musiikkiin eläytyminen. Down Home Kivi ei tarvitse
tanssipoliiseja!
Illan musiikki ei, kuten sanottua,
pitänyt sisällään yllätyksiä. Reippaita ja puolisellaisia
juurevia rytmirutistuksia oli tarjolla kahmalokaupalla ja hyvä niin.
Vauhdikkaan viihdyttävissä sävelissä Trickbag on parhaimmillaan
ja kun tämä poppoo on parhaimmillaan, ei musiikin rakastaja enempää
voi pyytää. Kokonaisuutena bändi toimii kuin parhain mahdollinen
kellokoneisto ja ne soolot, mitä Tomilta, Steveltä ja Fredrikiltä
torstaina kuultiin olivat puhdasta volframikarbidia. Esimerkiksi,
mitenkään ketään painamatta tai keneltäkään mitään pois
ottamatta, Tomi Leino on aivan eri luokkaa blueskitaristina kuin
muutamat erään amerikkalaisen kitaralehdykän lukijoiden
äänestyksessä pärjänneet kollegansa. Parempaa saa hakea
Suomesta, mutta turhaa on se vaiva. Ja jos joku haluaa minut tämän
mielipiteen vuoksi kaksintaisteluun haastaa, niin nähdään aseman
kellon alla puolilta öin.
Tommy on perkuleen hyvä laulaja ja
armoitettu shouvaaja, Tomi kitaristien aatelia, Steve vahva harpisti
ja erinomainen laulaja hänkin, Fredrik hemmetinmoinen pianisti ja
mitä tulee rytmiryhmään, niin se on tässä porukassa hoitanut
aina hommansa sellaisella tiukkuudella ja groovella ettei
ankarimmallakaan kultakorvalla ole jäänyt mitään valitettavaa.
Sekä pysty- että sähköbasso soivat Larsin hyppysissä taivaan
mannaa ja nyt ensimmäistä kertaa Trickbagissa näkemäni Johan
hoiti hänkin oman tonttinsa ilman moitteen sanaa.
Trickbag on huippubändi, jonka keikat
ovat aina olleet Kokemuksia ja niin pääsi käymään myös nyt,
sata ja yksi jänistä!
Tack så mycket Tommy, Tomi, Steve,
Fredrik, Lars och Johan. Hyvä elävä musiikki vaatii hyvän yhtyeen lisäksi
asiansa osaavan miksaajan ja Down Home Kivellä on ollut onni saada
nauttia Simo Savisaaren ammattitaidosta ja jälleen kerran hän pisti
äänet ruotuun esimerkillisesti, kiitos siitä Simo. Kiitokset myös
Mäkisen Jukalle ja Bluesloversseille järjestämisestä ja tietysti
Heidille, Teemulle, Lasselle ja muillekin Kiven ihanille ihmisille
huollosta ja huolenpidosta, olette tärkeitä, kiitos.
Huomenna on sitten se torstai, jolloin
Down Home Kivessä tehdään taas historiaa. Jo kahdennentoista
kerran on aika luovuttaa Jemma-palkinto ansioituneelle juurimusiikin
asian edistäjälle. Ja vuoden 2019 Jemman saa...? Musiikkiakaan ei
tietenkään pidä juhlista puuttuman. Toukokuussa 2018 Kiven
valloittanut Faarao Pirttikangas & Nubialaiset is back! Alla
muutama suora yleisökommentti porukan edelliseltä Kiven keikalta...
"...mikä sekoitus kaikkea maanisesta jurnutuksesta klezmeriin"
"... mut musta oli yks parhaista bändeistä, mitä olen Kivessä nähnyt ja kuullut"
"...kevätkauden ehdottomasti paras bändi...vakiokävijät sanoivat, että lisää tällaista"
" Harvoin olen kuullut mitään bändiä, jossa vaikutteet ovat niin laaja-alaisia ja yhdistyvät niin hienosti todella toimivaksi synteesiksi"
"... oli aivan järjettömän kova bändi bändi"
... että olisikohan torstaina syytä suunnistaa Kiveen...
Blogissa vain osa illan kuvista. Kaikki kuvat TÄÄLLÄ.
... että olisikohan torstaina syytä suunnistaa Kiveen...
Blogissa vain osa illan kuvista. Kaikki kuvat TÄÄLLÄ.
Teksti
ja kuvat ©Jyrki Kallio. Luvaton käyttö kielletty. Words and
photographs ©Jyrki Kallio. Unauthorized use forbidden. Contact
jyrkikallio57 (a) gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti