Wentus Blues Band ja Jemmagaala Down Home Kivessä 13.12.2018

Lukuvuosi 2018 on Down Home Kiven osalta siirtynyt historiaan ja taas kerran on todettava, että Jukka Mäkinen ja Blueslovers ry. ovat tehneet miehen, jos nyt enää niin saa sanoa, mutta sanonpa kuitenkin koska tämä juttu ei enää ilmesty Aamulehden alustalla, työn. Pirkanmaalaisia juurimusiikin ystäviä on hemmoteltu toinen toistaan hienommilla illanistujaisilla, joissa on esiintynyt toinen toistaan hienompia muusikoita ja yhtyeitä. Kevätkaudella säväyttivät erityisesti Faarao Pirttikangas & Kuhmalahden Nubialaiset, Jo' Buddy's New Orleans R&B Ensemble, Aki Kumar & Rockin' Johnny Burgin ja Paavo Pesonen ja syksyllä taas Masa Orpana Honk, Knucklebone Blues Band ja Wentus Blues Band ja kaikki muutkin vuoden Down Home Kivi -illat olivat hienoja ja täysipainoisia juurimusiikki-illanviettoja. Yhden syksyn keikoista jouduin valitettavasti jättämään väliin jatsikiireiden vuoksi. Kaikki saatavilla olevat juttuni Down Home Kivestä löytyvät TÄÄLTÄ.

Viime torstaina lyötiin siis DHK:n rootsarkun kansi kiinni muutamaksi viikoksi ennen ylösnousemusta ja valvojaisia vietettiin länsirannikon bluesin ja rootsin tahdissa, kun lauteet otti haltuunsa muutaman kerran ennenkin Kivessä vieraillut Wentus Blues Band, Robban Hagnäs basso ja laulu, Juho Kinaret laulu, Niko Riippa kitara, Pekka Gröhn koskettimet ja Daniel Hjerppe rummut. Tämän viisikon maine on sitä tasoa, että edellisessä jutussani kehotin ihmisiä varaamaan lippunsa ajoissa ja niinhän siinä kävi, että kymmenet musiikinnälkäiset ihmiset joutuivat pettymään myöhästyttyään lippujen hankkimisessa. Kun on loppuunmyyty, niin on loppuunmyyty.

Tilaisuudessa jaettiin myös jo perinteeksi muodostunut Jemmapalkinto nyt jo yhdennentoista kerran ja tällä kertaa Ari Nevski Nevalaisen valmistama taidepuukko lähti Finnish Blues Societyn Harri Suokkaan ja Pete Hoppulan matkassa Helsinkiin. Palkinto on edellisillä kerroilla annettu joko yhtyeelle tai muusikolle tai Isolle Mustalle ja nyt siis ensimmäisen kerran sen pokkasi yhdistys, eikä mikään muu kuin FBS olisi tietenkään voinut tulla kysymykseenkään, onnea, ansaitusti. Hauska yhteensattuma(?) oli se, että se aivan ensimmäinen Jemmapuukko myönnettiin Wentus Blues Bandille vuonna 2008 ja he olivat paikalla myös nyt. Blogi kyseisestä illasta on jo manan mailla, kiitos Aamulehden, mutta kuvia voi käydä katsomassa TÄÄLLÄ.

Wentus Blues Band on siis tuttu monilta aikaisemmilta keikoilta ja siksi illan kulku oli suurinpiirtein jo ennakolta tiedossa. Uuttakin musiikkia oli tosin luvassa, sillä kyseessä oli yhtyeen Yuletide-joululevyn julkaisukeikka. Itse joulumusiikkia syvästi inhoavana, Jussi Björlingin O Helga Natt on poikkeus, en ollut suuresti innostunut levystä ennakolta, mutta olisihan se pitänyt tietää, että nämä miehet eivät huonoa tai mitäänsanomatonta musiikkia käsistään päästä. Tekopirteän lallattelun ja masentuneen hoilaamisen sijasta Yuletide on täyttä asiaa bluesin ystäville. Sanoissa joulu on läsnä, mutta musiikki on sataprosettisesti sinistä magiaa, vahva suositus.

Wentus Blues Band soittaa ja laulaa bluesia, rytmibluesia ja välillä hiukan rokkenrollia ja kantriakin ja tekee sen aivan hemmetin hyvin. Näin myös torstaina Kivessä. Kun hienoon ja hienosti esitettyyn musiikkiin lisää vielä sen, että bändi selkeästi nauttii lavalla olostaan, näyttää sen ja saa näin yleisönkin hyvälle mielelle, ei porukan vuosikymmeniä jatkunutta uraa tarvitse lainkaan ihmetellä. Mitään uutta tai yllättävää, tuo ”joulumusiikki” pois lukien, ei siis ollut tarjolla, mutta jos joku toimii, niin turha sitä on alkaa muutoksen itsensä takia alkaa viilaamaan. Wentuksen jätkät todistivat taas kerran olevansa tiukista tiukin yhtye ja loppuunmyyty Kivi oli aivan pähkinöinä, sata ja yksi jänistä!

Videot:

Let Me Get Over It (Homage to SvenZetterberg)

I Must Have Done Somebody Wrong(Homage to Eddie Kirkland)

How I Hate to See Xmas Come Around

Shake Your Hips

Kiitos ja kumarrus Robban, Juho, Niko, Pekka ja Daniel. Kiitokset tästä illasta ja koko vuodesta myös Savisaaren Simolle huippumiksauksesta, Jukalle ja Bluesloverseille DHK:n järjestämisestä, Heidille, Lasselle ja koko Kiven huippuporukalle erinomaisesti toimineesta huollosta ja huolenpidosta ja tietysti kaikille bluesilloissa käyneille musiikinrakastajille, ilman teitä Down Home Kiveä ei olisi. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Blogissa vain osa valokuvista, kaikki kuvat TÄÄLLÄ.

Teksti, videot ja kuvat ©Jyrki Kallio. Luvaton käyttö kielletty. Words, videos and photographs ©Jyrki Kallio. Unauthorized use forbidden. Contact jyrkikallio57 (a) gmail.com

Masa Orpana Honk Down Home Kivessä 29.11.2018

Down Home Kiven syyslukukausi alkaa lähestyä horisonttia. Toiseksi viimeisessä istunnossa lavalle nousi toista kertaa klubin historiassa Masa Orpana Honk, Matti-Juhani Orpana saksofonit, Saku Järvinen koskettimet, Jonni Seppälä kitarat ja laulu, Juppo Paavola rummut ja Ville Vallila basso. Yhtyeen edellisellä, ja ensimmäisellä, vierailulla Kiven lavalla helmikuussa 2016 se toimi kvartettina ilman Järvistä ja silloin Masa soitti fonien lisäksi poikkihuilua.

Raulamon Jussin tuurattua Intiaan vingahtanutta Mäkisen Jukkaa ansiokkaasti kuuluttajana ja Masan esiteltyä yhtyeen ja kerrottua, että illan teemana olisi rytmibluussi, päästiin itse asiaan Bill Doggettin Quaker Cityn tyylikkäästi svengaavin sävelin. Tyylikäs ja lämmin svengi olikin se juttu, joka illasta jäi päällimmäisenä mieleen huipputaidokkaan soiton lisäksi. Bändi toimi kuin ajatus ja homma oli pelkkää napakymppiä jokaisen muusikon kohdalla niin yhdessä kuin erikseenkin. Mielelläni olisin kuullut Masan soittavan myös huilua, mutta Järvisen upea kosketintyöskentely kautta illan kyllä enemmän kuin korvasi tämän pienen puutteen.

Bändi soitti tuttuun Kiven tapaan kaksi settiä ja yli kaksi tuntia yhteensä kestänyt keikka sisälsi niin omaa kuin lainattuakin materiaalia. Keikalla Masa Orpana Honk julkaisi toisen levynsä, nimeltään yksinkertaisesti Honk, ja tietysti sen kappaleet olivat saaneet näkyvän osan illan settilistassa. Tuo levy on muuten aivan perhanan hienoa musiikkia tulvillaan ja erinomainen lahjavinkki jokaiselle makoisasta juurimehusta nauttivalle musiikin ystävälle joulun rospuuttoa lieventämään. Keikasta poiketen levy on puhtaasti instrumentaalinen.

Kaikki keikan kappaleet olivat täyttä asiaa, mutta pari kappaletta jäi erityisesti mieleen. Dexter Gordonin Soul Sister oli kertakaikkisen pysäyttävä kokemus. Masan foni ja Järvisen koskettimet vuorottelivat tämän untuvanpehmeästi keinuvan valssin kärjessä tavalla, joka ei jättänyt mitään toivottavaa muun yhtyeen kompatessa herkullisen pidättyvästi, mannaa taivaasta. Toinen suuren vaikutuksen tehnyt kappale oli Henry Gloverin rennosti tyylittelevä Backwoods. Sen aikana Masa jalkautui yleisön joukkoon ja kiersi koko salin tervehtien fonillaan kaikkia paikalle saapuneita musiikin ystäviä. Vaikka useimmilla käymilläni keikoilla nautinkin suuresti musiikista, niin liikutus harvemmin tunkeutuu mieleeni, mutta nyt pääsi aikuiselle(?) miehelle käymään juuri niin.

Olipas todella hieno keikka ja liitänpä tähän muutaman suoran lainauksen muun yleisön reaktioista, jotta asia tulee takuuvarmasti alleviivatuksi.

• ”Oli kyllä soiton riemua ja kuten Masa itse todisti lavalla ”On mulla hyvä bändi” TOTTA!”
• ”Täytyy vielä todeta erikseen, että Masa on yksi sympaattisimmista soittajista, mitä kuunaan olen tavannut. Hieno tyyppi!”
• ”Älyn hyvä soittaja, järjettömän hyvä maku biisivalintojen suhteen ja kaikki tämä ilman ensimmäistäkään diivan elettä.”
• ”Kivestä saa niitä elämyksiä, mitä kiikkustuolissa muistella.”

Kiitos Masa, Saku, Jonni, Juppo ja Ville upeasta illasta. Kiitokset myös Savisaaren Simolle hyvästä miksauksesta, Jukalle ja Blueslovers ry:lle järjestämisestä ja Heidille ja muulle Kiven porukalle huollosta ja huolenpidosta.

Down Home Kiven syksy huipentuu torstaina kolmastoista päivä Jemmagaalaan ja Wentus Blues Bandin esiintymiseen. Jemman saaja on vielä salaisuus, mutta salaisuus ei ole se, että Robban kumppaneineen tarjoaa takuulla täysipainoisen rytmimusiikki-illan. Liput loppuvat aivan varmasti kesken, joten varaa omasi ajoissa, ettei iske kiukkusuoneen kun joudut kääntymään ovelta tyhjin toimin.

Blogissa vain osa illan valokuvista. Kaikki kuvat TÄÄLLÄ.

Teksti ja kuvat ©Jyrki Kallio. Luvaton käyttö kielletty. Words and photographs ©Jyrki Kallio. Unauthorized use forbidden. Contact jyrkikallio57 (a) gmail.com