Kun asianharrastajat kuluttavat aikaa
juttelemalla rytmimusiikkia soittavista yhtyeistä, aina joskus
puheeksi tulee bändien ikä ja keikkamäärät. Itse tunnen ja
tiedän monia yhtyeitä, joilla on kosolti kokemusta ja jopa satoja
keikkoja takanaan. Harvemmin vain tulee ajatelleeksi, että joskus on
jokaikinen bändi syntynyt ensimmäisen keikkansa myötä. Sillä
siinä vaiheessahan bändi varsinaisesti syntyy. Harjoituskämpillä
voi soitella vaikka sata vuotta, mutta yhtye joukosta muusikoita
tulee vasta ensimmäisen julkisen esiintymisensä myötä. Leevi &
The Leavings on se säännön vahvistava poikkeus.
Viime tiistaina minulle tarjoutui
harvinainen mahdollisuus olla todistamassa bändin syntymää.
Kulttuuriravintola Kivessä näet lavalle nousi Tapio Ylisen
luotsaamassa Eclipse Jazz Clubissa mies itse kolmen pelimanniveljensä
keralla ja kas, yhtye nimeltä 5. Vuodenaika oli putkahtanut tähän
maailmaan. Kitaraa soittavan ja laulavan Ylisen lisäksi kvartetissa
musisoivat Mikko Löytty basso ja laulu, Simo Laihonen rummut ja Arto
Piispanen koskettimet.
Kaikki muusikot ovat varsin kokeneita
erilaisista musiikillisista yhteyksistä, joten mistään
nuorisoketjusta ei kuitenkaan ole kyse. 5. Vuodenaika ilmoittaa
soittavansa bluesrokkia ja progressiivista rokkia, joten musiikillaan
se ei kosiskele listapölhöilyä harrastavaa kansanosaa.
Toivottavasti yhtye menestyy sen verran, että saamme nauttia sen
musiikista tulevinakin vuosina, sillä varsinkaan progressiivista
rokkia soittavia yhtyeitä ei ole liikaa tänä melodiaköyhiä
konerytkytyksiä suosivana aikanamme.
Tunnin ja kaksikymmentä minuuttia
kestänyt keikka näytti, että eväitä bändillä kyllä riittää.
Bluesrokista vastasivat Löytyn sävelkynästä syntyneet mainiot
kappaleet ja progressiivisen puolen hoitelivat puolestaan Ylisen
aivoituksissa alkunsa saaneet kiitettävän monipolviset
musiikilliset löytöretket. Yhtye tarjoili omien kappaleidensa
lisäksi pari coveria ikään kuin mausteeksi ja kuinka ollakaan, ne
molemmat olivat Jim Pembroken ja Wigwamin tuotantoa. Grass for Blade
ja Nuclear Nightclub soivat komeasti ja olipa mukava kuulla
suomalaisen progressiivisen rokin jättiläisen musiikkia elävänä
ja jos saan sanoa, erittäin hyvin ja pieteetillä esitettynä.
Itselleni illan komeimmiksi hetkiksi
muodostuivat Ylisen sävellykset Nuoruus, Brother Come Back ja 5.
Vuodenaika, joissa upeat sävellykset kohtasivat sylin täydeltä
dynamiikkaa ja toinen toistaan upeampia soitannollisia suorituksia.
Löytyn lauluista taas esimerkiksi Vie mut kotiin ja Minkäs sille
voi tempaisivat mukaansa juurevalla meiningillään.
Ylistä lukuun ottamatta muusikot
olivat itselleni tuttuja ennestään ja tiesin, että odotettavissa
olisi laadukasta soitantaa ja kun illan isäntäkin osoittautui
erinomaiseksi kitaristiksi, ei parempaa olisi voinut toivoa. Kumpikin
musiikintekijä hoiti omien kappaleidensa vokalisoinnin ja myös
tällä saralla sekä Ylinen että Löytty hoitivat tonttinsa
kunnialla.
Oli hienoa olla todistamassa uuden
yhtyeen syntymää ja kun sen musiikkikin vielä tarjosi runsain
määrin nautinnollisia hetkiä, ilta Eclipse Jazz Clubilla viedään
aikakirjoihin kannattavana sijoituksena musiikillisen ilon pörssissä.
Videot:
Kiitos Tapio, Mikko, Simo ja Arto.
Kiitokset myös Savisaaren Simolle a-luokan miksauksesta ja Heidille,
Laurille ja muulle Kiven porukalle huollosta ja huolenpidosta.
Teksti, videot ja kuvat ©Jyrki Kallio.
Luvaton käyttö kielletty. Words, videos and photographs ©Jyrki
Kallio. Unauthorized use forbidden. Contact jyrkikallio57 (a)
gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti