Jo joutui armas aika, vaikka Suvivirsi ei soinutkaan viime torstaina Kulttuuriravintola Kivessä kun Jukka Mäkisen ja Blueslovers ry:n luotsaama Down Home Kivi -juurimusiikkiklubi vietti kevätlukukauden päättäjäisiä.
Suvi ja sen riemut otettiin vastaan sen sijaan tamperelaisen voimatrion vahvalla ja vakuuttavalla bluesmusiikilla. Fuzzy Mama, Tommi Laine kitarat ja laulu, Ville Lehtovaara rummut ja Mikko Löytty basso ja laulu, ei syystä tai toisesta ole vielä tuttu kaikille asian harrastajille, mutta maine ja kunnia nousi ainakin yhden pykälän torstaisen keikan ansiosta ja täydestä syystä. Kiveen olisi mahtunut enemmänkin yleisöä ja paikalle saapumatta jääneet voivat nyt potkia itseään takamuksille muutaman kierroksen Keskustorin ympäri. Kyseessä oli nimittäin ihan helvetin kova keikka, kevään top kakkoseen heittämällä!
Jokainen trion jäsenistä on soittajana huipputaitava ja mikä tärkeintä, erinomaisen tyylitietoinen ja rohkea muusikko. Yhdessä he muodostavat äärimmäisen tiukan ja huikean värikkään yhtyeen, joka tarjoilee keikoillaan makeimmista makeinta juurimehua piripintaan täytetyistä tuopeista. Kolmikolla on perinne hallussa erinomaisesti, mutta jokaisessa kappaleessa, joka Kivessä kuultiin, myös niissä klassikoissa, oli laulua sovitettaessa selkeästi tehty siitä nimenomaan Fuzzy Maman oma versio. Monesti kuulee näitä läpisoitettuja standardeja esitettävän ilman minkäänlaista omaa otetta ihan perusversioina ja se ei yleensä ole kovinkaan innostavaa. Tähän syntiin ei Fuzzy Mama syyllistynyt, ei todellakaan. Esimerkiksi Elviksen versiona tunnetuin Leiberin ja Stollerin Hound Dog oli ihan jotain muuta ja maistui todella hyvältä.
Aika monta kertaa tällainen kitara-basso-rummut -trio toimii täysin kitaran ja yhden miehen tai naisen vokalisoinnin ehdoilla, mutta tämänkin tradition Fuzzy Mama rikkoo onnistuneesti. Vaikka päällisin puolin Tommin upea kitarointi hallitseekin useimpia kappaleita, vähänkään tarkemmalla kuuntelulla Villen ja Mikon soitto on niin täynnä kaikenlaista hienoa, että pelkästä rytmiryhmästä puhuminen tämän kaksikon kohdalla lähentelee jo loukkausta. Olisi ollut erittäin kivaa, jos tällä keikalla olisi ollut kolme paria korvia, jotta jokaisen bändin jäsenen herkeämätön seuraaminen olisi ollut mahdollista. Musiikillisen kuulokuvan monipuolisuutta ei suinkaan vähentänyt sekään seikka, että vokalisoinnit oli jaettu Tommin ja Mikon kesken ja myös instrumentaaleja oli sopivasti joukossa.
Fuzzy Mama on perhanan hyvä yhtye ja Down Home Kiven keikka huikea kokemus! Sata jänistä!
Kiitos ja kumarrus Ville, Tommi ja Mikko! Kiitokset myös miksaajalle onnistuneesta illasta ja edelleen tästä illasta ja koko kevätkaudesta Mäkisen Jukalle ja Bluesloversien aktiiveille järjestämisestä ja tietenkin ja ennen kaikkea Heidille, Teemulle ja kaikille Kiven ihanille ihmisille huollosta ja huolenpidosta. Hyvää kesää, pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!
Videot:
Blogissa vain osa kuvista, kaikki kuvat TÄÄLLÄ.
