Unna & Helge Tallqvist Band Down Home Kivessä 19.10.2023

 

Rytmimusiikin piirissä joistain henkilöistä muodostuu aina silloin tällöin eräänlaisia nuorten muusikoiden mentoreita, joiden toimintaan osallistuminen antaa aloitteleville soittajille ja laulajille tietoa ja kokemuksia viedä omaa artistin uraansa paremmin valmiuksin eteenpäin. Bluesin saralla yksi tunnetuimmista tapauksista on John Mayall, jonka korkeakoulussa 1960-luvulla saivat oppia muiden muassa kitaristit Eric Clapton, Peter Green ja Mick Taylor.

Suomessa tämän ansiokkaan toimintatavan on ottanut harteilleen huuliharpisti Helge Tallqvist ja nimenomaan ja erityisesti nuorten naisartistien kohdalla. Helge jos kuka on oikea henkilö tällaiseen toimintaan, sillä vuosikymmenien työ bluesin parissa on vahva meriitti ja mainittakoon, että mestari on huomioitu myös Blues Hall of Fame -jäsenyydellä ja Blueslovers ry:n Jemma- palkinnolla. Itse olen aikaisemmin saanut osallistua Ina Forsmanin ja Emilia Siscon yhteistyöhön Helgen ja hänen yhtyeensä kanssa.

Viime torstaina Down Home Kivessä tämä sarja täydentyi laulaja Unna Kortehiston ja Helge Tallqvist Bandin, Helge Tallqvist huuliharppu, Jonne Kulluvaara kitara, Jaska Prepula basso ja Mikko Järvinen rummut, keikalla.

Aina silloin tällöin jotkut bluespuristit ovat olleet pahoillaan Down Home Kiven tarjonnasta, joka ei aina ole sisältänyt puhdasta bluesia. Heille muistutettakoon, että Down Home Kivi on juurimusiikkiklubi ja tämä genre sisältää aika paljon muutakin kuin niitä perinteisimpiä sinisäveliä.

No tällä kertaa ei kenelläkään ollut varmasti valitettavaa tästä asiasta. Illan molemmat setit olivat bluesia alusta loppuun ja ilahduttavasti yleisö sai nautiskella sekä hitaasta että nopeammasta väännöstä. Unna osoittautui varsin hyväksi solistiksi ja hänen fraseerauksensa olivat kiitettävän luonnollisia eli mitään pakotettua rajuutta ei onneksi kuultu. Myös esiintyminen oli nuoreksi solistiksi oikein oivallista ja rentoa ja turhanaikuista yleisön hengen nostatusta ei iltaan sisältynyt turhan paljoa.

Mitä sitten tulee illan yhtyeeseen, niin tekijämiehiähän he ovat, joka tuli taas kerran todistettua. Jos näiltä kavereilta ei blues suju, niin sitten ei keneltäkään. Sekä Helge että Jonne saivat mukavasti soolotilaa ja hoitivat homman kotiin kympin arvoisesti turhia riehumatta. Jaska ja Mikko tekivät sen mitä pitikin tyylillä ja taidolla. Oikein mukava ilta hienon musiikin parissa.

Kiitos ja kumarrus Unna, Helge, Jonne, Jaska ja Mikko. Kiitokset myös miksaajalle hyvästä työstä, Jukka Mäkiselle ja Bluesloversin aktiiveille järjestämisestä ja Kiven henkilökunnalle huollosta ja huolenpidosta.

Blogissa vain osa illan kuvista, kaikki kuvat TÄÄLLÄ.

Kokomo Kings Down Home Kivessä 5.10.2023

 

Kun Down Home Kiven ohjelmistot ovat vuosien varrella ilmestyneet, niin niissä esiintyneet ruotsalaiset kokoonpanot ovat herättäneet kahdenlaisia reaktioita.Jos kyseinen poppoo on aikaisemmin viihtynyt ja viihdyttänyt Kulttuuriravintola Kiven lavalla, on ensitunnelma riemastunut, "taas pääsee nauttimaan, jee!". Jos esiintyjä on ensikertalainen, niin mielen valtaa innokas odotus, "mitähän hienoa nyt koetaan?". Kumpaisessakin tapauksessa lopputulos on aina sama, "hitto vieköön miten hieno porukka!" On nuo ruotsalaiset vaan niin kovia.

Viime torstaina Tampereelle saapui yhtye, jonka Down Home Kivi -debyytti tapahtui huhtikuussa 2017 ja kyllä, korvien välissä pyöri tuo, "taas pääsee nauttimaan!". Kuusi ja puoli vuotta sitten Kokomo Kings, Martin Abrahamsson kitara ja laulu, Ronni Busack- Boysen kitara, jonka tilalla siis nyt Waldemar Skoglund, Magnus Lanshammar basso ja Daniel Winerö rummut heitti Kivessä erittäin kovan keikan, joten odotukset olivat varsin korkealla. Ja jos nyt spoileri sallitaan, niin ne täyttyivät täysimääräisesti!

Kokomo Kings ei ryhtynyt keksimään pyörää uudestaan, vaan oli koonnut kahteen settiinsä lähinnä kohtalaisen vauhdikasta ja tanssittavaa, omaa tuotantoa olevaa, perusjuurimusiikkia. Martin ja Waldemar antoivat kitaroidensa raikua erinomaisella intensiteetillä sekä putkella että ilman ja Magnus ja Daniel puolestaan pitivät homman selkeästi enemmän rollin kuin rokin puolella, groove man groove! Sekä korvaan että silmään pisti myös nelikon äärimmäinen tyylikkyys. Soitto ei karannut hetkeksikään holtittomaksi ja mitä taas tulee miesten pukeutumiseen, niin siitä voisi moni, sekä suomalainen että ulkomainenkin, artisti ottaa mallia. Kaksivärikengät, suorat housut ja kauluspaidat kertoivat selkeää kieltä yleisön kaikinpuolisesta huomioon ottamisesta ja näyttävät sitä paitsi kuvissa ja videoissa melkoisen paljon hienommilta kuin vanhat farkut ja nuhraantuneet t-paidat. Kokomo Kingsin musiikki ja keikka Down Home Kivessä oli täydellinen esimerkki asialleen hienosti omistautuneiden muusikoiden kympin arvoisesta onnistumisesta. Sata jänistä!

Tiedä sitten, sekoitetaanko Ruotsissa vesijohtoveteen muutama prosentti Mississippin virtausta, vai mistä johtuu se, että kaikki sieltä Down Home Kivessä vierailleet muusikot ovat aina olleet aivan älyttömän korkeatasoisia sekä muusikoina että esiintyjinä. On se ihme juttu.

Tack så mycket Martin, Waldemar, Magnus och Daniel, det var underbart! Kiitokset myös Mäkisen Jukalle ja Bluesloversien puuhaihmisille järjestämisestä, miksaajalle hyvästä työstä ja tietysti kaikille Kiven ihanille ihmisille huollosta ja huolenpidosta.

Videot:

Drive-byLove Affair

It Ain't My House

Sugar Diet

She's Stealin' Candy

Jutussa vain osa illan kuvista, kaikki kuvat TÄÄLLÄ.