Ruotsin ja Suomen välisistä yhteistyökuvioista on viime aikoina ollut runsaasti uutisia ja kaikenlaista spekulointia mediassa laidasta laitaan. Vähemmälle huomiolle on jäänyt jo pitkään jatkunut hedelmällinen yhteistyö musiikin, erityisesti juurimusiikin, saralla. Itse asiassa ainut julkaisu, joka Suomessa on asian huomioinut, on kunnianarvoisa Blues News ja siitä kaikki kunnia Finnish Blues Societyn tytöille ja pojille.
Ruotsalais-suomalainen symbioosi osoittautui jälleen kerran erinomaisen mallikkaaksi viime torstaina Down Home Kivessä, kun kevätlukukauden kolmannessa istunnossa lavalle nousi Bill Öhrström & Toni's Blues Band, Bill Öhrström laulu ja huuliharppu, Toni Salonen kitara, Timo Jaakola koskettimet, Ulf Fagerholm basso ja Tommi Salminen rummut.
Öhrströmin ura on vertaansa vailla niin pohjoismaisesti kuin maailmankin laajuisesti. Mainittakoon että esimerkiksi 60-luvulla [sic] miehen soittokumppaneihin kuuluivat muiden muassa sellaiset kaverit kuin Otis Rush, Taj Mahal, John Lee Hooker ja eräs Jimi Hendrix! Myös yhteistyö Jukka Tolosen kanssa kuuluu miehen ällistyttävään musiikilliseen historiaan. Soittohommien lisäksi Öhrström on toiminut musiikin tuottajana ja kaiken huipuksi hän perusti Tukholmaan Euroopan ensimmäisen psykedeelisen rokkiklubin nimeltään Filips vuonna 1967. Yksi nytkin paikalla ollut Down Home Kiven vakinaisista kävijöistä on muuten työskennellyt kyseisessä klubissa, ympäri käydään, yhteen tullaan. Luulisi, että tällaisten saavutusten jälkeen kiikkustuoli tuntuisi varteenotettavalta vaihtoehdolta tänä vuonna 80-vuotispäiviään viettäneelle veteraanille, mutta mitä vielä, vierivät kivet eivät sammaloidu, kuten tavataan sanoa.
Erittäin vetreässä kunnossa ollut Öhrström soitti, lauloi ja johti yhtyettä vakuuttavan varmoin ottein ja yksinkertaisesti hurmasi Kiven yleisön erittäin karismaattisella ja positiivisella olemuksellaan. Pelkästään miehen kappaleiden välillä kertomat mielenkiintoiset ja hauskat muistelot olisivat olleet pääsylipun arvoisia.
Mitä sitten tulee Toni's Blues Bandiin, niin voi pojat! Kymmeniä ja taas kymmeniä hienoja keikkoja Down Home Kivessä kokeneena on pakko sanoa, että tämä suomalais-ruotsalainen kokoonpano nousi heittämällä kärkikymmenikköön. Rytmiryhmä hoiti hommansa atomikellontarkasti, ilman minkäänlaista turhaa kohkausta ja aivan huikealla groovilla. Timo koskettimiensa takana toi musiikkiin muhkeaa täyteläisyyttä ja sooloissaan svengasi kertakaikkisen upeasti. Kirsikkana kakun päällä oli Toni ja hänen kitaransa. Miehen soolot olivat erittäin intensiivisiä, niissä oli dramatiikkaa ja henkeä tavalla, jota kaikki sinänsä hyvätkin kitaristit eivät koskaan tavoita. Tekisipä mieleni mainita sana jumalaista ja mainitsenkin, huhhuh!
Kokonaisuutena Öhrströmin ja bändin keikka oli puhdasta volframikarbidia niin musiikin kuin tunnelmankin puolesta.
Niin se musiikki. No bluesia, tietenkin. Monipuolisesti vauhdikkaampia kappaleita ja sitä kuningaslajia, hidasta bluesia. Maukkaita lainakappaleita ja muikeita Öhrströmin omia sävellyksiä. Näistä aineksista valmistui erittäin täyteläinen juurimehupata, joka maistui Kiven täyttäneelle yleisölle ja täytti sielun hyvällä ololla. Toivon totisesti, että saisimme nautiskella tästä porukasta vielä toistekin. Sata ja yksi jänistä!
Tusen tack Bill, Ulf, Toni, Timo och Tommi, det var underbart! Kiitokset myös miksaajalle onnistuneesta illasta, Mäkisen Jukalle ja Bluesloversien aktiiveille järjestämisestä ja tietysti Heidille, Teemulle ja ja kaikille Kiven ihanille ihmisille huollosta ja huolenpidosta.
Videot:
Blogissa vain osa illan kuvista. kaikki kuvat TÄÄLLÄ.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti